30.10.2015

Lofoottien tilkkutäkki

 Perinteiseen tapaan loppukooste matkasta eli sekalaisten kuvien kavalkadi.
 
 Kalastajakylän rauhallinen fiilinki.
 
 Matkailusesonkina lienee toisenlainen meno, ainakin tämän yksityiskodin pihaan pystytetyn parkkeerauskieltokyltin perusteella.
 
 Ihana sisäänkäynti ravintolaan...joka oli kiinni...

 Kivoja putiikkeja...kaupat menivät neljältä kiinni Lofooteilla, joten ihailimme useimmiten vain näyteikkunoita päivän autoajelun jälkeen. Postiivisena puolena rahansäästö.

 "Kauniita kukkia...haluan viedä nämä äidille!"

 Tyhjät turskankuivatustelineet.

Flower power!
 
 Lunniparka jäänyt ravintelin oven saranapuolen väliin.

 Lankomies ihailee Norjan luontoa.
 
Hvor vakker himmelen!
 
 Kirkko kirkossa.
 
Jaha, nilkkurit uudesta Vagabondin mallistosta.
 
Ei vaiskaan, muinaisskandinaaviset jalkineet viikinkimuseossa.

Jo viikinkien aikana pelattiin lautapelejä!

Viikinkikypärä.
 
 Ei muuten ole todisteita, että viikingit  olisivat pitäneet sarvikypäriä, kyseessä on ikiaikainen myytti.

Museossa kaikkiin näyttelyesineisiin sai koskea.

Viheriäiset maisemat.

Kalasetti norjalaiseen tapaan:
 
Kolmea erilaista lohta, valasta, äyriäisiä, salaattia, munakokkelia sekä rapeita turskankieliä.

Allekirjoitan!

Lofooteilla voi paistatella päivää valkohiekkaisella uimarannalla kesäaikaan!

Taidegallerian katti.
 
Fillari neuleasussa.

Vuoret auringon laskiessa.

Näissä maisemissa tuli suorastaan harras olo.

Kauas pilvet karkaavat.

 
Matkan postaukset yhteistyössä Touring Carsin kanssa,

21.10.2015

Kirpputorilla Norjassa


 Lofoottien Svolvaeriin saapuessamme rekisteröin oitis katseellani paikallisen kirpputorin. Matkailukaara parkkiin ja muun seurueen mennessä omiin menoihinsa, kiiruhdin välttömästi tsekkaamaan onko vanhain tavarain valikoima samaa luokkaa kuin kotimaassa.

 Olihan se! Hieno kaappi myynnissä, en onneksi tuntenut palavaa himoa tätä kohtaan, muuten eläminen mobiilissa lomakodissa olisi asettanut haasteita.

 Nätit lasit!

 Jokainen itseään kunnioittava kirpputori pitää sisällään valikoiman peltipurnukoita.

Sisustuslehtiä selaillessa ei voi välttyä ristipistotöiden come backiltä. Tykkään!

Takkapalkeet ristipistomummelin kätösissä.

Onko se itse Sophia Loren, joka keikistelee elämää nähneen nojatuolin yllä?

Perusrompetta kirppistyyliin.

Katsohan on nurkassa tuolla vanha ratio, pölyinen se pinnaltaan jo on,
o-ooo-ooo-ooo putkiratio!

Sisäinen sisustuskelloni sanoo, että pitsiliinat ovat seuraava sisustusvillitys! Sanokaa mun sanoneen!

Kyseessä kirppis nimeltä Min Sirkel  eli vapaasti käännettynä Minun kierrätykseni (ympyräni).
 
 
Matkan postaukset yhteistyönä Touring Carsin kanssa.
 

16.10.2015

Leppoisaa oleilua Lofooteilla


 Motorisoitu lomamajamme pilkottaa pusikoista Norjan sinertävissä maisemissa.
 
 Ei pöllömmän näköistä.

Svolvaerissa oli ihana kahvila , joka puhutteli minua enemmän kuin voimakkaasti.

 Jakauduimme seurueen kanssa omiin  kiinnostuksenkohteisiimme, systeri tietenkin käsityöputiikkiin ja minä kirppikselle. Tarkoituksena oli sen jälkeen tulla tähän kaffilaan, mutta pettymyksekseni ovi meni säppiin juuri kun saavuin paikalle. Lofooteilla lähes kaikki kaupat ja kahvilat sulkivat ovensa neljältä! Outoa meikäläiselle, jonka lähikauppa palvelee iltakymmeneen maanantaista sunnuntaihin. No, maassa maan tavalla, minkäs teet!
 
Huomaa vanhanaikaiset, maalatut lavuaarit kukille! Hienot!
 
 Pinkki filetsu kukkakoreineen.
 
 Magee kärry!
 
 Du Verden-ravintolan tyyliä.
Kuten huomaatte, Norjan luoteisperukoillakin tunnetaan sisustustrendit.
 
 Pikkumiehen omeletti...
 
 ...ja meitsin katkarapuleipä.
 Kalastusalueilla kun oltiin niin oli luonnollista tilata pöytään merenantimia. Kanaleipä olisi tuntunut vähintäänkin oudolta vaihtoehdolta.

Förresten, niin lankomies kuin minäkin puhumme mielellämme ruotsinkieltä aina tilaisuuden tullen ja ainakin tässä osassa Norjaa tulimme hyvin ymmärretyiksi ja ymmärtäneiksi keskusteltaessa paikallisten kanssa. Mielestäni Tukholmassa haastellisempaa...


 Kukkaloistoa torilla.

Matkan postaukset blogiyhteistyönä Touring Carsin kanssa.




 

8.10.2015

Karavaanarin arkea tien päällä

 
Näkymiä Norjanmaalta.

Hieno loma-asuntomme pyörien päällä.
Aina lapa pystyyn muita asuntoautoilijoita kohdatessa on kirjoittamaton sääntö!
 
Maisemat vaihtelivat karun kivikkoisista...
 
...jylhiin vuoriin.

Minikaravaanari.



Ateriat valmistimme pääasiassa itse kaasuhellalla.
Helppoa perussapuskaa kanaa ja wokkivihanneksia ynnä muuta kätevän emännän pikaisesti valmistuvaa apetta. Pallogrilli kuumeni myös joka ilta, kuuluu vähän niin kuin asiaan!

Mahduimme mainiosti aterioimaan saman pöydän ääressä, vaikka olisi ollut mahdollista jakautua kahteen pöytään.

Pyyheturbaaninainen aamun suihkureissusta palanneena.
 Peseytymistilat olivat kaikilla camping-alueilla hyvät ja siistit, mikä oli ehkä hivenen yllättävääkin. Joillakin alueilla suihku toimi neljä minuuttia kerrallaan 10 kruunun kolikolla. Pikkurahaa kannattaa siis pitää mukana!

 Minä vaan tiskaan astioita..
.Haaveiluun taipuvainen ihminen kun olen, unohduin välillä kannon nokkaan ihailemaan maisemia tiskivatini kanssa.
Keittiötilat vaihtelivat leirintäalueesta riippuen. Eräässä paikassa oli kyökki usealla keittiöpisteellä varustettuna kotitalousluokan tapaan, eräässä toisessa pesaisin astiat pimeässä siivoustarvikekopperossa. Ei haitannut yhtään, olisihan nuo kattilat ja pannut voinut huuhtaista aitoon erätyyliin myös solisevassa vuoristopurossa.
 
Perinteisen printin ystävänä ostin kartan huoltoasemalta.
Karttakirjat ovat ihan parasta lukemistoa!
 
Näitä maisemia ei hevin unohda!
 Onneksi on kuitenkin valokuvat tukemassa pääkopan muistikapasiteettia.

Matkan postaukset blogiyhteistyönä Touring Carsin kanssa.