26.1.2016

Kanoottiretkellä

 Vanha kanotisti kun olen... kröhöm...(klikkaa tästä) päädyin Phuketissakin kapoisan venhon kyytiin.

 Oikeastaan vesi ei ole ollenkaan elementtini, tykkään enemmän tukevasta maankamarasta jalkojeni alla, mutta niin vaan jouduin taas meren aalloille.

 Kanoottiretkellä parinani oli ukrainalainen Lilia, samassa veneessä oltiin.
Tämä on rannassa otettu poseerauskuva, melonnan hoiteli sitä työkseen tekevä Ping.

 Mukavat maisemat!

 Aina välillä Ping huudahti: "Katsokaa, tuo kivimuodostelma näyttää elefantilta...tai Buddhalta...tai koiralta...". Aluksi sitä siristeli silmiään, että ai jaa...vai että elefantti, mutta kyllä se kyseinen hahmo sitten aina loppujenlopuksi muotoutui omaan silmäänkin sopivaksi.

 Emme todellakaan olleet ainoita melojia, mutta tunnelma oli ihana! Kaikki olivat innoissaan luolastossa lipuilusta!

 Rento meininki!
  

 Ihana kokemus, suosittelen!

 Ruuhkaa havaittavissa.

LOMAMATKAT yhteistyö

20 kommenttia:

  1. Kiva retkipaikka sulla tuolla!Voisin itsekin käydä melomassa tuon.Oma matka on taas edessä.Lontoon matkasta laitoin blogiini asiaa ja lisää piti vielä muistaakin kirjoittaa.Matkustaminen vain on niin ihanaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Aikku, kommentista! Kävinkin lukaisemassa Lontoon postauksesi!

      Poista
  2. Oi mitä maisemia. Pikkuisen toista kuin koti Suomessa tällä hetkellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi talvellakin on mahdollista piipahtaa lämpimässä!

      Poista
  3. Mukava kanootti retki, ihania maisemia:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erityisen mukavaksi sen tekivät hauskat ja rennot kanssatetkeilijät! Ihminen taitaa olla rennoimmillaan hyvässä seurassa luonnon äärellä!

      Poista
  4. Vesi on minun elementteni, joten tuollainen olisi aivan huippujuttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuonne sun täytyy siis suunnistaa, kun Thaimaassa matkailet!

      Poista
  5. Kaikki vesiretket oli aina mun painajaisia (silloin Thaimaan opasaikoina siis, joskin on edelleenkin), kun piti näytellä reipasta vaikka pelotti niin perhanasti keikkua niillä pikkupurkeilla hirmu aallokossa. Hrr. Mulle kun iskee merisairaus isommissakin paateissa, niin ei tosiaan ollut herkkua toimia tomerana matkanjohtajana..

    Tuli noita sun kuvia katsoessa mieleen, että jos nää melontakuvat olis jostain päin Suomea, niin kaikilla olis paksut oranssit pelastusliivit päällä :). Teidän touhu näyttää mukavan leppoisalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh heh, Olin ainoa suomalainen retkellä ja myöskin ainoa, jolla oli pelastisliivit! Suomalainen turvallisuuskasvatus mennut perille. Vesi oli kuitenkin käsittääkseni todella matalaa luolisss. Leppoisa oli meininki!

      Poista
  6. Ollaan oltu tuollaisella ja oli aivan, juuri noin ihanaa kun kuvailit!
    Melojan kauhuksii pyysin saada meloa....hän antoi luvan jossain kauimmaisessa nurkassa, kun "kukaan" ei nähnyt, eivät ehkä olisi saaneet antaa meidän meloa....annoimme tippiä siitä huolimatta tai juuri sen takia.
    Oli muuten yllättävän raskasta meloa yksin sellaista kanoottia, missä oli monta (3) ihmistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liliakin olisi halunnut meloa, mutta lupaa ei irronnut. Sulla oli joustava venekuski!

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Hyvin erilaiset meidän maisemiin verrattuna!

      Poista
  8. Kuvista huokuu ihanaa lämmintä ja leppoista lomaa, ihanat maisemat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, jos sain aidon tunnelman välittymään!

      Poista
  9. Melonta olis niin minun juttu, mutta kun ei ehdi sitä harrastamaan. Seikkailukisoissa lähinnä tullut melottua, mutta tekniikkaa saisi hioa melkoisesti!

    Tuolla on kyllä upeat maisemat meloa :)

    VastaaPoista