10.6.2016

Vihulan upea ranta

Vihulan kartanossa tuli vierailtua huippumukavan ryhmän jäsenenä.
 
Saavuimme perille perjantain iltapäivänä ja meillä oli reilut pari tuntia aikaa tutustua paikkaan ennen illallista.
 
Kartanosta on mahdollista vuokrata polkupyöriä ja olen matkakaverilleni Päiville suunnattoman kiitollinen hänen ehdotuksestaan pyöräillä neljän kilometrin päähän katsomaan ylistettyä Vihulan rantaa.
 
Saimme kahvilanpitäjärouvalta ohjeet: Ajatte metsätietä, ensimmäisestä risteyksestä oikealle, seuraavasta vasemmalle ja sitten taas oikealle.
 Vai oliko se ensin vasuriin, sitten oikeaan ja taas vasuriin.
Kannattaa tarkastaa paikan päällä, jos satut tuonne menemään.
 
Välillä oli pakko pysähtyä kuvaamaan luontoa kuten yllä olevaa voikukkapeltoa.

Ah, syreenejä!

Yksinäinen voikukka hahtuva-asussaan.

Meitsin vauhtihirmu.
 
Päivi kuvailee.
Hyvä kuvakulma vaatii välillä polvistumisen, toisinaan jopa makaamisen maassa.

Metsässäkin oli kauniita kuvauskohteita.
 Muutamaan kertaan epäilimme, että nyt on valittu väärä tienhaara, mutta...
 
...päädyimme kuin päädyimmekin rantaan!

Oi-oi-oi-oi! Upeita näkymiä...

...ja pehmeää hiekkaa!

Katson autiota hiekkarantaa!

Tossut pois ja varpaat hiekan hyväilyyn.

Päivi beachillä. Ja joo-o, Virossa ollaan!
 
Vihulan hiekat...

...vain sua odottaa!!
 
Näkinkenkä.

Nämä kivet rannassa!! Miten upeita!
 
Jos tai kun vierailen paikassa uudestaan, pakkaan mukaan rantatamineet ja eväät.

Päivä oli todella lämmin, iltatuuli laulaa lempeämmin!

Minä  vasemmalla vähän karhumaisessa olemuksessani, Päivi on muuttunut hetkeksi kirahviksi :)

Katsokaa tuota hiekkaa!!!
Epätodellista!
 
Silta yksinkertaisessa kauneudessaan.
 
Pakko oli kuitenkin lähteä kartanon notkuvan herkkupöydän ääreen.
 Tosin hiukan vastentahtoisesti (!!!), koska olimme niin lumoutuneita paikasta.

Ystävät hyvät!
 Jos matkanne suuntautuu Vihulaan kevät-kesä-syys-aikaan, niin ehdottomasti suosittelen ottamaan fillarin alle ja suuntaamaan rannalle!
 
Paluumatkalla huomasimme, että  camping-alueella oli elämää.
 
Uteliailla luonteilla kun molemmat olemme siunattuja, päätimme käydä haastattelemassa retkeilijöitä.

Hampurilainen pariskunta oli lähtenyt Itämeren kierrokselle polkupyörin.

Philipin ja Lucian buffet-pöytä.

Notskin kohennusta.
 
Parin seuraava etappi oli Helsinki ja sen jälkeen Pietari.
 Matkan kokonaiskesto kolme kuukautta ja yöpymiset luonnollisesti teltassa.
 
En tiedä pystyisinkö itse moiseen, mutta jos joku tarpeeksi yllyttäisi ja olisi aikaa niin todennäköisesti lähtisin.
Yllytyshullu kun olen!

Höpöttelimme ja haastattelimme leppoisaa pariskuntaa, kun Päivi yhtäkkiä äkkäsi:
"Hei, illallinen alkaa 20 minuutin päästä."
 
Ei muuta kun sykkelit alle ja vimmaista polkemista kartanolle.
 Pikkukivet sinkoilivat metsätiellä ja itikat tunkivat silmiin, kun poukkoilimme kuoppaisella  tiellä  kartanolle.
 
Pakollinen stoppi kuvausta varten, rehevistä rehevin kukkiva puu keskellä metsää!

Ja juu! Ehdimme illalliselle vain hiukkasen myöhästyen
 
 Vaatteet vaihdettiin, mutta meikkaaminen jäi. Mitä väliä, luontokokemus oli sen arvoinen!

 

5 kommenttia:

  1. Upeita kuvia mahtavat nuo riippusillat. Hyvää viikonloppua:)

    VastaaPoista
  2. Ihania kuvia, kaunista ja pehmeää luontoa!

    VastaaPoista
  3. Jestas miten hienot rannat ja hiekka ja mahtavat nuo sillat! Niin lähellä ja silti niin erilaista. :)

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommenteista! Tämä oli mahtava paikka!

    VastaaPoista