22.5.2016

Park Inn by Radisson Meriton Conference & Spa Hotel Tallinn

Palataan vappuun!
 Juhlan kunniaksi lähdin sisareni ja hänen pikkupoikansa kanssa Tallinnaan hemmottelulomalle.

Majapaikkana otsikossa mainittu hotelli. Hmmm... nimi on pitkähkö, mutta jos esimerkiksi tilaat taksin hotellille, voi nimen kiteyttää kahteen sanaan: Meriton Spa.
Muista kuitenkin SPA-sana, sillä Meriton -hotelleja on kaksi muutakin kaupungissa tämän lisäksi,
samoin Radisson-hotelleja on useampi.

 Asuimme tilavassa Grand -sviitissä.
Värikäs härpäke pöydällä ei kuulu suiten vakiovarustukseen, vaan on tenavan vappuperuuki.

Sviitissä on olo- sekä makuuhuone.
Systeri ja lapsonen valtasivat makuuhuoneen...

...itse bunkkasin sohvasta levitettävällä vuoteella. Oikein mukavasti kyllä!
Vasemmalla ovi parvekkeelle, mikä ei ole päivänselvyys tallinnalaisissa hotelleissa.

 Mukavan iso kylppäri, jossa suihku ja poreallas erikseen.
 Myös sauna kuuluu tämän suiten fasiliteetteihin.

 Lapsonen tutkii hotellin kauneushoitolan esitettä.
 
- Hei, äiti ja Jonna! Poika on vaahtokylvyssä, minäkin haluan!
-Toiveesi on lakini, kummipoikaseni, odotapa kotvanen.

 -Mennään jo.

Lapsille kannattaa ottaa mukaan oma kylpytakki, huoneissa on vain aikuisten takit.
Tietty myös omat läpsykkäät on hyvä olla kylpylähotellissa.

 Hoitolan viihtyisissä tiloissa odotellaan omaa vuoroa.
 
Poitsulle otettiin kylvyn lisäksi hiustenleikkaus, itse kävin silmänympäryshoidossa ja sisko meripihkakäärehoidossa.

 Vihdoinkin mansikantuoksuisessa porekylvyssä! Ou  jee!

  Illallisen nautimme yhdessä hotellin ravintoloista.

 Alkuruuan tilasimme siskon kanssa kahteen pekkaan.
Luojan kiitos, tarjoilija vinkkasi alkuruuan oleva iso, kun olimme tilaamassa molemmille omia!

 Syön äärimmäisen harvoin kokolihaa, mutta joskus sellainenkin ajatus pälkähtää päähän. Hyvää oli!

Jälkkärin päätimme nauttia hotellin legendaarisessa Mademoiselle-kahvilassa.

Miten niin kahvilan omistajan elkeet? :)

 Meikäläisen marjaleivos suli suuhun! Kyytipoikana kaffetta, kuinkas muutenkaan!

Runsaan aterian jälkeen painuimme pehkuihin vatsat pullollaan!


 Minäkö poseeraan? Huippumalli haussa!

Aamulla varhain siis suunta allasosastolle, voi pienen miehen ilon määrää!
Allasosastolla on erilaisia saunoja, esim. aroma- ja höyrysauna.

No niin, turbaani veks, mitäs seuraavaksi?

Se selviää ensi postauksessa!

http://www.parkinn.fi/hotel-meriton-tallinn, Toompuiestee 27/Paldiski Maantee 4, Tallinna
 

 

19.5.2016

Japanin tilkkutäkki

Vuorossa loppukooste Japanista.

Yleensä olemme hotelleissa tottuneet valkoisiin, paksuihin froteekylpytakkeihin, mutta Hilton Naritassa olikin kylpytakkeina yukatat eli kimonon malliset puuvillaiset kylpytakit.
 Sari toimii mannekiinina.
 
Kyltti japanilaisessa bussissa: " Kännykän käyttö, juominen, syöminen ja äänekkäästi puhuminen ovat kiellettyjä."
 
Naritan kaduilla oli monenlaista murkinaa tarjolla.

Ostimme hetken mielijohteesta kurkut!
 
 Reippaasti marinoidusta kurkusta neljäsosan pureskelin mielelläni, loppuosa meni vähän vaikeammin erikoisen maun takia. Urheasti popsin kuitenkin koko cucumberin!
 
Katukeittiön tarjontaa.
Lienee paikallista mämmiä? Emme ostaneet.

Kastanjoita.

Toiletissa ovenkäyttöohje.
WC-istuimissakin oli jos jonkinlaista namiskaa ja näppäintä.

Perinteinen japanilainen kivilyhty.
Naritan puistossa käyskennellessämme tunnelma oli kuin satumaailmassa, enkä yhtään liioittele.

Paikalliset lapsoset kalalammella.

Tunnelma oli aivan uskomaton ja olo oli kuin Geisha-suklaamainoksessa!

Voi elämän kevät!

Kirsikan terälehdet ovat kauniita paitsi puussa, myös maassa!

Tunnelmallinen ravintola!

Kimonoasuinen nainen.
Asuun kuuluu obi-vyö, joka on nykyään enemmän asuste kuin asua koossapitävä osa.
Mitä näyttävämpi sen parempi!
 
Tässä sytytetään lyhtyjä kadun varrelle illan hämärtyessä.

Joka puodin edustalla pikkulyhdyt!

Näkemiin Japani  <3

6.5.2016

Sakea ja sobaa

Perus-japanilainen ravitsemusliike näyttää tältä.
 
Paperisäleiköt, matalat pöydät ja istuintyynyt, siinäpä se!

Pikkuruinen avokeittiö. Huom! Tämä oli baari, ei niinkään ruokaravintola.
 
 Kyökkiosasto näyttää hiukkasen sekavalta, mutta tarjoilijan töitä seuratessa hyvinkin organisoidulta.
 
Harmi, että kuvan ulkopuolelle jäivät vilkkuvat koriste-esineet ja laavalamput, ne tuntuvat olevan suosittuja (!!).
 
Huomatkaa myös tarjoilijattaren Mary Quant-vyö.
 Brändi on jäänyt itseltäni unholaan sitten 70-luvun kynsilakkojen.

Olisi mahtavaa tietää mitä nämä julisteet kertovat!
 
Jännä juttu, että vaikka monessa muussakin maassa ( esim.Thaimaa ja Venäjä) on omat kirjaimistonsa, nämä jaappanilaiset tuntuvat oudon kiehtovilta ja salaperäisiltä!

Nautimme tässä baarissa pikkuisen posliinipullollisen verran sakea eli perinteistä riisiviinaa ennen varsinaista ateriointia.
 
Juoman nauttiminen on "must" Japanin vierailulla.Mielestäni hiukan anismainen maku, ihan hyvää!
 
Tässä olemme jo seuraavassa paikassa, jonka sisustus lähes precis identtinen edellisen paikan kanssa.

Sari tuumailee ateriavaihtoehtoja.
 
 Alkujuomaksi kiikutettiin vihreät teet, jotka etualalla.
 
Ateriani eli soba-nuudelelikeittoa ja paistettua ankeriasta kaikkine höystöineen.
 
Ihan maukasta, mutta rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, ettei
  jäänyt makuelämysten top-kymppiin tämä ateria.
 
Sarin setti, paneroituja rapuja ja nuudeleita.
 
Ruuat nautitaan matalien pöytien ääressä tyynyillä istuen.
 
 Onneksi sen verran notkeutta kropassa vielä löytyy, että pystyin kätevästi syömään polvilla istuen. Käsittääkseni kaikki asennot ovat sallittuja.
 
Mutta ei hätää, jos kankeus vaivaa, ravintoloissa on myös normaaleja pöytiä tai istumakorokkeissa on jaloille tehdyt aukot, joihin voi mukavasti ketaransa ojentaa.

Japanilainen ruoka vaatii hieman totuttelua, itse en ole siihen juurikaan tutustunut lukuunottamatta sushia, jota on meillä Suomessakin saanut jo vuosikausia.

Japanilaiskokit tutussa puuhassaan eli käsittelemässä kalaa!