Taannoin sain kutsun katsomaan Billy Elliot-musikaalia Tallinnan Nordea Kontserdimajaan.
Minuun vetoavat elokuvat ja kirjat, jotka perustuvat tositapahtumiin, kuten tämäkin stoori.
Juoni on tuttu, sillä olen nähnyt samannimisen elokuvan muutamaankin otteeseen. Tarina kertoo nuoresta Billystä, joka asustelee perheineen vaatimattomissa oloissa eglantilaisessa kaivoskylässä. Sattuman kautta hän joutuu balettitunnille ja innostuu palavasti tanssista. Perhe ei ole järin innoissaan Billyn urasuunnitelmista, mutta vastustuksesta huolimatta nuoren tanssijalahjakkuuden unelmat alkavat toteutua.
Esitys oli luonnollisesti vironkielinen. Simultaanitulkkaus olisi ollut mahdollinen, mutta kuuntelin musikaalin kuitenkin esityskielellään. Elton Johnin musiikki ja esityksen visuaalisuus veivät mennessään ja koska tarina elokuvana oli piirtynyt hyvin pääkoppaani, ei kielipuolta haitannut, ettei repliikeistä ymmärtänyt kuin sanan sieltä ja toisen täältä.
Billyä näytteli luontevasti 12-vuotias Kaspar Kiisk. Vaikutuksen teki myös Billyn alter egona tanssiva nuori mies. Kaikenkaikkiaan balettiosuudet olivat vaikuttavia ja sytyttivät jopa pienen kipinän käydä baletissa.
Tallinnan Billy Elliotin viimeiset näytökset ovat 7., 8. ja 9. toukokuuta, mutta kaikki näytökset ovat loppuunmyytyjä. Kannattaa ehkä kysellä peruutuslippuja tai toisena vaihtoehtona käydä katsomassa suomalainen versio, jota aletaan esittää Peacockissa elokuun lopussa.
Kaspar Kiisk (Billy) ja Mait Malmsten (isä) harjoituksissa.
Kuvat googletettu.
Kiitos kommentista :) Olen nähnyt myös Billy Elliotin, tykkäsin!
VastaaPoistaJuu, tarina on hyvä! Ajattelin käydä katsomassa myös Peacock-version!
Poista