Matkalla Japaniin

Huhtikuisen talvilomani aikana sain ex tempore-idean lähteä ystäväni Sarin seuraksi pikavisiitille Japaniin!

Matka sujui mukavasti mennentullen Finnairin business-luokassa.

 

Aika kului kuin siivillä...heh...

 

Marimekon tohvelit kuuluvat varustukseen.

Ruokatarjoilut olivat hienot!

Pääaterian aluksi tarjoillaan aina "amouse bouche" eli ranskasta käännettynä "suun huvitus".

Tässä menomatkan fenkoli-omena-hernesalaatti ja siianmätiä.

En esittele jokaista ruokalajia erikseen, joten lataan sekalaisesti kuvia meno- ja paluulennolta.

 

 Paluun alkuruoka: Tomaatti-paprikakeittoa ja seesami-grissinejä.

Ateriat tarjoillaan valkoisen liinan päältä ja astiat edustavat kotimaista designia.

Pääruokana grillattua kanaa yuzy-soijakastikkeen kera. Namskis!

 

Aasian lennolla kun oltiin, niin vaihtoehtoina oli aasialainen ja "länkkäri"-vaihtoehto.

Söin molempia vaihtelevasti.

Tässä jälkkärinä kupponen kahvia minileivosten kanssa.

Olin tyytyväinen kaikkiin nauttimiini ruokiin, jotkut jopa suussasulavia, ei olisi uskonut lentokoneaterioiksi!

 

Business-luokassa koko ajan saatavilla juomia ja naposteltavaa sekä lukemista sanomalehdistä aikakauslehtiin.

Asetuin taloksi ja jatkoin Viikingit TV-sarjan katsomista siitä mihin joulukuisella Thaimaan matkallani jäin.

 

Marimekon unikkopussukassa tuikitarpeellisia matkustusvälineitä, mm. hammasharja- ja tahna, Clarinsin voiteita pikkutuubeissa, korvatulpat ja unimaski.

 

Sivupöydällä on paneeli, josta voi säädellä istuimen asentoa aina mukavaksi vuoteeksi asti. Vetelinkin siinä makoisat unoset ja eräänkin kerran kaukolentoja ahtaissa oloissa tehneenä osasin todella arvostaa tätä mukavuutta!

Aamupala japanilaisittain, mm. misokeittoa ja lootusjuurta.

Tokion Naritan kentälle saapuessa sain kunnian päästä seuraamaan laskeutumista ohjaamoon.

Meikäläisen kaltaiset tavismatkustajat saattavat päästä ohjaamoon, mutta se on harvinaista. Suurkiitokset siis tästä etuoikeudesta! (Kuvan julkaisuun pyydetty lupa ja saatu.)

Laskeuduttaessa ohjaamossa pitää olla kapteenin lisäksi kaksi perämiestä.

 

Mukavat herrasmiehet kertoilivat minulle mielenkiintoisia asioíta maisemista ja laskeutumiskäytännöstä.

 

 Näin huikean Fuji-vuorenkin, mitä en olisi matkustamosta tajunnut/nähnyt!

Keskustelu perämiehen kanssa:

 

PM:" Naritan kentällä on yksityisillä ihmisillä tontteja, joita ei Japanin lakien mukaan voi ostaa heiltä pois, elleivät he halua myydä"

 

IK: "Ahaa, siis tyhjiä tontteja, joihin ei saa esimerkiksi ulottaa kiitoratoja, ymmärrän."

 

PM: "Ei, vaan tonteilla on korkeasti aidattuja asuinkäytössä olevia taloja".

 

IK: "Okeeeei !!!!!"

Kuten aikasiemminkin todettu, matkailu avartaa!

Jatketaan tarinointia lähipäivinä Japanin maisemissa :)