Luolanainen markkinoilla

Melko paljon on tullut koluttua luolia viime matkoilla. 

En varsinaisesti tunne viehtymystä luolia kohtaan, menen vain sinne mihin elämä vie ja se on johdattanut kivisiin onkaloihin niin usein, että tunnen muuttuvani pikkuhiljaa luolanaiseksi.

 Tällä kertaa ekskursion kohteena ihastuttava Blue Grotto Maltalla.

Merivesi oli paikoitellen niin kauniin turmaliininsinistä ja -vihreää,

että vaikutti siltä kuin joku olisi lorauttanut aimo annoksen väriaineita laineille.

Kullankimalletta!

Tällaisia vartiotorneja näkyy Maltan maisemissa melko usein. 

Tarkoituksena oli mereltä tulevien vihollisten tiirailu muinaisina aikoina.

Näitä näkymiä kelpaa muistella syksyn korvalla Suomessa,  kylmän  sadeveden syöksähdellessä valtoimenaan vesikouruista.

Sunnuntaisin samoilla seuduilla pidetään Marsaxlokkin markkinat, sinne siis suuntasimme mekin kojuja tutkimaan. Tottahan toki.

 Perinteisten maltalaisten leivonnaisten kirjo on kattava!

On hunaja-, pähkinä-, kookos-, kaneli- ja omenaherkkuja, muutaman mainitakseni.

Muutenkin paikallisia herkkuja oli paljon tarjolla: juustoja, hunajaa, oliiviöljyjä ja nougat-herkkuja.

Itse ostin suolaa... hmmm... tuntemattomat ovat ostopäätökseeni johtaneet ajatukset, etenkin koska käytän suolaa todella vähän. 

Joka tapauksessa tuo kiteinen mineraali on saaren tärkeimpiä luonnonvaroja.

Tämä näkymä kiehtoi minua kuitenkin enemmän kuin markkinakojujen antimet.

Kalastajien satama sijaitsee heti torialueen vieressä värikkäine veneineen.

Kullakin kalastajasuvulla on veneissään valitsemansa väriyhdistelmä, joka siirtyy polvesta polveen.

Värien vaihtaminen tuottaa uskomuksen mukaan huonoa onnea.

Mikäpä oli satamassa istuskellessa veneitä ihaillen ja maltalaista omenapiirakkaa popsien.

Hieno paikka!

MATKAVEKKA yhteistyö